Vesialueen omistus Suomessa
Suomen vesialueet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
- Yksityinen vesialue kuuluu yhdelle kiinteistölle, mutta kiinteistö itsessään voi usein olla yhteisomistuksessa (esim. perikunta tai puolisot).
- Yhteinenvesialue on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluva vesialue. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat osakaskunnan, joka voi olla järjestäytymätön tai järjestäytynyt. Yhteisen alueen osakaskiinteistöt osuuslukuineen selviävät osakasluettelosta. Osakasluettelo sisältyy yhteisen alueen kiinteistörekisteriotteeseen. Yksittäisen kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin selviävät myös kiinteistön kiinteistörekisteriotteelta.
- Yhteiset vesialueet ovat valtion omistuksessa ja niitä hallinnoi Metsähallitus. Yleisvedet kattavat Suomen aluevesiä merellä ja suurten järvien selkävedet
Vesialueen omistus Vantaanjoen kalatalousalueella
Vantaanjoen kalatalousalueella suurin osa vesistä ovat yhteisiä, eli osakaskuntien hallinnoimia. Vantaanjoen kalatalousalueella on yli 600 eri kiinteistöä, joista koostuu kalatalousalueen vedet.
Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin osakaskunnalla on säännöt ja pidetään sääntöjen mukaisia kokouksia, tai järjestäytymätön, jolloin kokoonnutaan tarpeen mukaan kenen tahansa osakkaan kutsumana.
Kalatalousalueella on työn alla päivittää osakaskuntien yhteystietoja, niitä voit selata osakaskunnat –sivuilta.
Osakaskunnan järjestäytyminen
Kalatalousalue on käyttö- ja hoitosuunnitelmassaan ottanut kantaa siihen, että järjestäytymättömiä osakaskuntia tulisi aktivoida järjestäytymään, tai siirtämään tehtävät järjestäytyneelle osakaskunnalle tai kalatalousalueelle. Kannustimena alue tukee järjestäytymisen kuluissa osakaskuntia tarvittavin osin, myös järjestäytymättömien osakaskuntien kokouksien järjestämistä kalatalousasioiden hoitamiseksi tuetaan.
Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut kokouksen koolle, hyväksynyt itselleen säännöt ja aluehallintovirasto on vahvistanut säännöt. Järjestäytynyt osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet toimia aktiivisesti kalavesien puolesta sekä hoitaa rahaliikennettään. Kalastusasioiden lisäksi tämä on tärkeää muun edunvalvonnan kannalta. Lue lisää aiheesta aluehallintoviraston sivuilta. Kalatalouden Keskusliiton osakaskuntasivuilta löytyy mallisääntöjä ja muuta osakaskuntia koskevaa materiaalia.
Osakaskuntien yhdistäminen
Suurilla osakaskunnilla on pieniä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialueita ja järjestää kalastusta. Samalla hallintokulut pienenevät ja suuresta omistajajoukosta on helpompi löytää toimijoita hoitokuntaan. Kalatalouden Keskusliitolla ja Maanmittauslaitoksella on yhdistämisestä neuvoja kotisivuillaan.
Vantaanjoen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja vesialueen omistaja
Vantaanjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ohjaa kalatalousalueen toimintaa ja alueen kalastusta. Vesialueiden omistajien tulee huomioida, että he vastaavat suunnitelman toimeenpanosta siltä osin kuin suunnitelman toteuttaminen heitä koskee. Omistajat eivät saa tehdä suunnitelman vastaisia päätöksiä esimerkiksi istutuksista tai kalastusrajoituksista. Tutustukaa kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan tästä.
Yhteystietojen ilmoittaminen
Kalastuslaki velvoittaa vesialueen omistajan ilmoittamaan yhteystietonsa kalatalousalueelle omistajakorvausten maksamista varten.
Osakaskunnan on lisäksi ilmoitettava Aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle tiedot hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan ja hänen varamiehen nimet ja heidän yhteystiedot.