1 Kalastonhoito järvialueilla
Kalastonhoito tarkoittaa toimenpiteitä, joilla muokataan vesialueen kalakantaa ja sen rakennetta. Yleensä kalastonhoito pyrkii vähentämään särkikalakantaa. Kalastonhoitoa voidaan suorittaa ammattilaisten toimesta esimerkiksi nuottaamalla, rysäpyynnillä ja katiskoilla. Osakaskunnat voivat myös itse harjoittaa kalastonhoitoa. Ennen kalastonhoitotoimenpiteiden aloittamista on tärkeää selvittää niiden tarve. Nordic-koeverkko katsaus antaa hyvän kuvan vesistön kalaston rakenteesta ja kalastonhoitotoimenpiteiden tarpeesta.
Kalastusrajoitukset voivat myös vaikuttaa petokalojen ja särkikalojen suhteeseen. Rajoittamalla petokalojen kalastusta pyritään ylläpitämään luonnollista särkikalakantojen vähenemistä ravintoketjun kautta. Vapaa-ajan kalastus kohdistuu lähes yksinomaan petokaloihin, joten tätä keinoa kannattaa harkita kalastonhoidon yhteydessä.
Kutupaikkakunnostus ja kutuajan rauhoittaminen ovat keinoja lisätä petokalakantaa vesistöissä. Vesistöissä, joissa on luonnollista petokalojen lisääntymistä, voidaan rauhoittaa kutualueet kalastukselta kutuajan ja -paikan perusteella. Erityisen tärkeää on huolehtia haukikannan turvaamisesta varmistamalla hyvät olosuhteet hauen kutualueille.
Petokalojen, kuten hauen ja kuhan, istutus vesistöön on myös osa kalastonhoitoa. Jos vesistö ei tuota riittävästi petokaloja, istutukset voivat olla hyvä tapa lisätä petokalakantaa.
2 Vesistökunnostukset järvialueilla
Vesistön kunnostaminen on keino estää rehevöitymistä. Usein kunnostustoimia tarvitaan vähentämään valuma-alueen mukanaan tuomaa ravinteiden ulkoista kuormitusta. Kunnostustoimia saatetaan tarvita myös kalakannan rakenteen parantamiseksi, sillä kalakannan rakenteella on vaikutusta veden laatuun. Sisäinen kuormitus voi olla merkittävä kuormitustekijä vesistössä. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan pohjasedimenttiin kertyneiden ravinteiden liukenemista takaisin vesipatsaaseen. Tämä tapahtuu usein hapettomissa olosuhteissa alusvedessä. Rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista fosfori on merkittävin. Vesistökunnostukset ovat usein kalliita ja aikaa vieviä toimia. Kunnostus asioissa kannatta lähestyä asiantuntijatahoja.
3 Kasvuston hoito
Kasvuston hoito tarkoittaa käytännössä vesikasvien niittämistä. Valuma-alueelta tulevat kiintoaineet ja ravinteet edistävät vesikasvien lisääntymistä vesistöissä. Lisääntyneiden vesikasvien niittämisellä saadaan aikaan enemmän avovesialuetta virkistyskäyttöön, kalaston ja lintujen tarpeisiin. Niittotyön aloittamisesta on ilmoitettava 30 päivää etukäteen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Isoimmissa niittoalueissa voi olla tarpeen hakea lupa AVI:lta.
4 Virtavesikunnostukset
Kalatalousalueella virtavesikunnostukset ovat keskeisessä roolissa. Vantaanjoki latvavesineen on ollut jo pitkään kunnostustoimien kohteena. Kunnostustoimien tavoitteena on elvyttää virtavesiä ja turvata vesiekosysteemin toimivuus koko alueella. Vaelluskalojen esteetön nousu latvavesille on elintärkeää niiden onnistuneen lisääntymisen varmistamiseksi. Esteetön nousu on saavutettu purkamalla patorakenteita ja rakentamalla kalateitä. Meritaimenen uhanalaisuuden vuoksi lisääntymisalueiden kunnostustoimenpiteet ovat keskeisiä. Vantaanjoen vesistössä on tehty ja tehdään kutusoraikko kunnostuksia.
Virtavesien veden laatu on myös tärkeä tekijä koko ekosysteemin toimivuuden kannalta. Vantaanjoki ja sen vesistö sijaitsevat Suomen tiheimmin asutulla alueella. Jätevesipäästöt, maa- ja metsätalouden kuormitus, haja-asutusalueet ja kaupunkialueet tuovat omat haasteensa päästöineen ja kuormituksineen vesiekosysteemille. Vantaanjoen kalatalousalue tekee jatkuvasti työtä näiden asioiden parantamiseksi antamalla lausuntoja vesistöjä koskevissa toimissa, edesauttamalla vesistön kunnostus toimia ja hankkeita, sekä tukemalla muiden yhdistysten toimintaa tällä alalla.
Virtavesien hoitoyhdistys Virho on tehnyt pitkäjänteistä työtä Vantaanjoen vesistön kunnostamiseksi ja sitä on taloudellisesti tuettu myös kalatalousalueen toimesta. Lisätietoja virtavesikunnostuksista löytyy Virhon verkkosivuilta osoitteesta www.virho.fi.
Muita tahoja, jotka ovat Vantaanjoen virtavesiä kunnostaneet ovat: Viranomais- kunnostukset, Vantaana kaupunki, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY).
5 Valuma-alueen kunnostus
Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, josta sadanta ja sulamisvedet johtuu Vantaanjoen vesistöön. Valuma-alueen yhteinen ongelma on vesien liian tehokas ja nopea johdatus aina Suomenlahteen asti. Maatalous, metsätalous, haja-asutusalue ja kaupunki ympäristöstä on pyritty johdattamaan sadanta mahdollisimman nopeasti pois. Tämä aiheuttaa eroosiota, ravinteiden kulkeutumista ja tulvahuippuja. Lisäksi pohjavesien imeytyminen heikentyy, kun viipymää ei ole. Valuma-alueiden kunnostus onkin suuri kokonaisuus, jossa työsarkaa riittää pitkälle tulevaisuuteen. Vantaanjoen kalatalousalue haluaa olla mukana edesauttamassa tämän ongelman korjaamista.