Salmijärven heikko tila selvisi selvityshankeen toimesta. Nyt suunnitellaan jatkotoimenpiteitä.
Salmijärvi Selvityshanke 31.1.2024 – 31.12.2024
Järven perustiedot (Järviwiki)
Salmijärvi sijaitsee Vihdin kunnassa Uudellamaalla, ja sen pinta-ala on 123,3 hehtaaria. Järvi kuuluu Härkälänjoen valuma-alueeseen ja on tyypillinen eteläsuomalainen maatalousalueiden ympäröimä järvi. Salmijärvi on matala ja rehevä, mikä rajoittaa näkösyvyyttä ja aiheuttaa ajoittain leväesiintymiä. Vesialuetta ympäröivät metsät, pellot ja jonkin verran asutusta. Järvi saa vetensä useista tulo uomista ja purkaa sen Härkälänjokea ja Luhtaanmäenjokea pitkin Vantaanjokeen. Syvin kohta on 2,4 metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä.
Nykytila ja suojelu (Järviwiki)
Ensimmäiset vesinäytteet Salmijärvestä otettiin jo 1960-luvulla, mutta säännöllinen seuranta alkoi 1990-luvulla. Järven happitilanne on ollut erityisen heikko lopputalvesta, kun koko vesipatsaan happipitoisuus laskee mataluuden vuoksi. Kesäisin vastaavia happivajeita ei ole havaittu, ja viimeisin happikato oli talvella 2002–2003. Ravinnepitoisuudet osoittavat, että järvi on erittäin rehevä, ja fosfori- ja typpikuormitusta tulee sekä sisäisesti että hajakuormituksena lähiympäristöstä. Viime vuosikymmeninä järveen kohdistuneet toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi, ja viimeisin dokumentoitu toimenpide oli hoitokalastusyritys vuonna 2021.
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Hankkeen tarkoituksena on selvittää Salmijärven kalaston rakenne ja tila sekä mitata veden ravinnepitoisuudet tulo-uomista ja järvestä. Näillä toimenpiteillä pyritään saamaan kattavaa tietoa jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten.
Koeverkkokalastus
Kesällä 2024 järjestettiin yhteydenotto Salmijärven Salmen osakaskunnan puheenjohtajaan Tuomo Vepsäläiseen, ja sovittiin koeverkkokalastuksen ajankohdaksi 10.8.–20.8. Koeverkkokalastus suoritettiin 15.8.2024 Ridasjärven kalastuskunnan toimesta. Paikalliset asukkaat osallistuivat talkootyönä, mikä osaltaan lisäsi yhteisön aktiivisuutta ja sitoutumista järven kunnostukseen. Raportti koeverkkokalastuksesta on liitteenä.
Vesinäytteet
Vesinäytteet otettiin samalla viikolla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan näytteitä oli tarkoitus kerätä viidestä tulo-uomasta, mutta kahdessa niistä ei ollut vettä, joten näytteet otettiin kolmesta paikasta. Lisäksi otettiin näyte järven luusuasta, jotta saatiin selville poistuvan veden ravinnepitoisuudet. Tulokset osoittivat, että valuma-alueelta tuleva vesi sisältää runsaasti ravinteita, ja luusuasta mitatut korkeat fosforiarvot viittaavat merkittävään sisäiseen kuormitukseen.
Happitasot ja luotaus
Mittauspisteissä havaittiin seuraavat happipitoisuudet:
• Piste 1: pinnassa 9,3 mg/l (20 cm syvyydessä), pohjassa 0 mg/l
• Piste 2: pinnassa 10 mg/l, pohjassa 0 mg/l
• Piste 3: pinnassa 10,3 mg/l, pohjassa 0 mg/l
• Piste 4: pohjassa 2,1 mg/l
Piste 4 valittiin lisämittaukseen, kun luotaus paljasti, että rantakasvillisuuden reuna oli täynnä kaloja. Vesikasvusto tuotti paikallisesti happea, mikä houkutteli kaloja alueelle. Lisäksi havaittiin kuolleita kaloja järvellä liikuttaessa. Veden väri oli vaaleanvihreä, mikä johtui levien aiheuttamasta värjäytymisestä. Näkösyvyys arvioitiin noin 30 cm:ksi.
Koeverkko katsaus
Yhteenveto koeverkkokatsauksesta, vesinäytteistä ja mittauksista
Kalasto on särkivaltainen, noin 70 % biomassasta särkeä. Ylitiheä kalakanta, joka viitta vahvaan ja pitkään jatkuneeseen rehevöitymiseen. Ravintokilpailu on johtanut hitaaseen kasvuun.
Yksikkö saaliit noin 6600 g verkko ja kappalemäärä noin 500 kpl / verkko.
Vesinäytteiden perusteella, suhteellisen pieneltä valuma-alueelta johtuu normaalia enemmän ravinteita valumavesien mukana Salmijärveen. Vesinäytteet viittaavat myös suureen sisäiseen kuormitukseen. Elokuun hapettomuus viittaa vakaviin ongelmiin Salmijärven osalta.
Salmijärven tila on heikko, ja nykyiset toimenpiteet ovat auttamatta myöhässä. Järven tilan parantaminen tästä pisteestä vaatii merkittäviä lisätoimenpiteitä, mikä kasvattaa kustannuksia huomattavasti.
Ensimmäiset toimenpiteet Salmijärven pelastamiseksi
1. Palaveri vesienomistajien ja asiantuntijoiden kanssa: Järjestetään nopealla aikataululla tapaaminen Salmijärven vesienomistajien ja Vantaanjoen kalatalousalueen edustajien kesken. Tilanne käydään läpi ja pohditaan mahdollisia etenemistapoja. Ensimmäinen konkreettinen askel on saada hoitokalastus käyntiin mahdollisimman pian kalakannan harventamiseksi.
2. Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen: On tärkeää kartoittaa yhteistyössä eri tahojen kanssa mahdolliset rahoituskanavat, jotta Salmijärven kunnostustoimenpiteet saadaan käyntiin ja voidaan varmistaa pitkäaikainen hoito järven tilan parantamiseksi.
Näillä toimilla pyritään käynnistämään Salmijärven pelastus ja varmistamaan järven parempi egologinen tila tulevaisuudessa.
Vihdin Salmijärven koeverkkokalastus 2024
Antti Jukkala Ridasjärven kalastuskunta 2024
Vihdin Salmijärvellä kesällä 2024 tehtyjen verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakennetta, sekä kalalajien välisiä runsaussuhteita. Kalastukset suoritti Ridasjärven kalastuskunta.
2. KOEKALASTUKSEN TOTEUTTAMINEN
Järvien verkkokoekalastukset toteutettiin heinäkuussa 2024 ja verkot olivat n järvessä pyynnissä kahtena erillisenä yönä. Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa 1,5 x 30 m, joka koostuu 12 eri solmuvälistä (43, 19.5, 6.25, 10, 55, 8, 12.5, 24, 15.5, 5, 35 ja 29 mm) kunkin hapaan pituuden ollessa 2,5 m (kuva 1). Järven mataluudesta johtuen syvyysvyöhykejakoa ei tehty ja koekalastuksissa käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. Kumpanakin pyyntiyönä pyynnissä oli viisi verkkoa. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin 12–14 tuntia. Jakamalla kalastus kahdelle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. sääolosuhteista johtuvaa vaihtelua saaliissa.
Kuva 1. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne.
Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten.
.
3. TULOKSET
Kokonaissaalis
Salmijärven kokonaisyksikkösaalis oli vuonna 2024 runsasravinteiselle järvelle tyypilliseen tapaan suuria, biomassasaalin ollessa 6591 grammaa verkkoa kohden ja yksilösaaliin 498 kpl verkkoa kohden. (Taulukko 1). Yksikkösaaliiden perusteella runsain laji osalta oli särki 4,6 kg ja 338 kpl saalilla verkkoa kohden.
Taulukko 1. Salmijärven koeverkkokalastuksen kokonaissaaliit, yksikkösaaliit verkkoa kohden sekä prosenttiosuudet kalalajeittain että lajiryhmittäin vuonna 2024.
Ahven
Kuha
Salakka Särki Ahvenkalat
Särkikalat (rehev.)
146,1
5,5
0,5 338,5 154,7
343,5
932
194,6
7,8 4611,9 1152,8
5438,6
29,33
1,1
0,1 67,94 31,05
68,95
14,14 1461
2,95 55
0,12 5 69,97 3385 17,49 1547
82,51 3435
9320
1946
78 46119 11528
54386
2
| Laji | Kpl/verkko | g/verkko | kpl % | biomassa % | kpl yhteensä | g yhteensä |
| Kiiski | 3,1 | 26,2 | 0,62 | 0,4 | 31 | 262 |
| Ruutana | 0,2 | 246 | 0,04 | 3,73 | 2 | 2460 |
| Sorva | 4,3 | 572,9 | 0,86 | 8,69 | 43 | 5729 |
| LajiRyhmä | Kpl/verkko | g/verkko | kpl % | biomassa % | kpl yhteensä | g yhteensä |
| Särkikalat | 343,5 | 5438,6 | 68,95 | 82,51 | 3435 | 54386 |
| Petoahvenet >= 15 cm (laskennallinen) | 0,2 | 8,07 | 0,04 | 0,12 | 2 | 80,7 |
| Petoahvenet >= 15 cm (tallennettu) | 0,2 | 4,5 | 0,04 | 0,07 | 2 | 45 |
| Petokalat (muut) | 5,5 | 194,6 | 1,1 | 2,95 | 55 | 1946 |
Kaikki yht
498,2
6591,4
100
100 4982
65914
Painosaaliin osalta särkikalojen (särki, salakka, ruutana ja sorva) osuus saaliista oli erittäin suuri, 82% biomassasta ja 68 % lukumäärästäkin petokalojen (>15 cm ahven, ja hauki) osuuden jäädessä hyvin alhaiseksi, ollen vain 3% biomassasta ja alle 1,2 % lukumääräsaaliista.
Lajikohtaiset saaliit
Ahvenen saalis oli toiseksi suurin särjen jälkeen sekä paino- että yksilösaaliin osalta. Pääosa ahvensaaliista koostui pienistä alle 10 cm pituisista kaloista. Isompia yli 15 cm pituisia pääosin kalaa ravinnokseen käyttäviä petoahvenia saatiin saaliiksi vain kaksi kappaletta. Tämä saattaa viitata ahvenen hidastunseeseen kasvuun ja olla osoitus järvessä vallitsevasta lajienävlisestä ravintokilpailusta jossa ahven ei pärjää särkikaloille.
Järvessä on todennäköisesti istutusten ansiosta kehittymässä kuhakanta, kuhaa saatiin saaliiksi 67 kpl ja noin 195 g verkkoa kohden. Isompia kalastuslain alamitan täyttäviä kuhia saatiin saliiksi yksi kpl, muun salaiin koostuessa kesänvanhoista noin 10 cm aj alle pituissta kuhista sekä todennäköisesti vuoden 2023 kaksikesäisistä noin 20 cm pituisista kuhista.
Myös kiiskeä saatiin saaliiksi, joten järven mahdollisesti heikko happitilanne ei vielä ole kiiskeä koknaan lajistosta hävittänyt.
Kesäaikaan tehtävä koeverkkokalastus aliarvio hauen yleisyyttä, eikä Salmijärvestäkään saatu saaliiksi yhtään haukea.
Muista särkikalalajeista särjen lisäksi järvissä esiintyi salakka, ruutana ja sorva.
4. TULOSTEN TARKASTELU
Salmijärven kokonaisyksikkösaalis oli matalalle ja suhteellisen rehevälle järvelle tyypilliseen tapaan suuri. Myös kalayhteisön rakenteen osalta nyt saadut tulokset olivat odotetunlaisia, sillä rehevöitymisestä kärsivissä järvissä kalasto on yleensä särkikalavaltainen. Särki olikin järvessä selvästi yleisin laji
Ahvenen rooli petokalana on monesti pienehköissä ja matalissa järvissä pieni, ja ahvenen kasvu jää usein huonoksi kovassa lajien välisessä kilpailutilanteessa. Salmijhärvessä tämä näkyi suurempien ahventen puuttumisena saaliista.
Hauen merkitystä järven petokalastossa ei pidä tulkita verkkokoekalastuksen perusteella, sillä kesäaikainen satunnaisotantaan perustuva kalastus aliarvioi haukien osuutta suhteessa muuhun kalastoon, sillä haukien joutuminen verkkokoekalastuksen saaliiksi on sattuman varaista niiden elintavoista johtuen